Pienet kamerat, suuret erot – Fujifilm X100 VI ja Ricoh GR IV
Fujifilm X100VI ja Ricoh GR IV ovat hyvin saman idean kameroita - APS-C-kennolla varustettuja premium-kompaktikameroita – mutta kuvauskokemus on täysin erilainen.
Kamerat kuuluvat harvinaistuvien pokkarikameroiden luokkaan, ja erikoista on että niissä ei ole zoom-objektiivia. Ne ovat täydellinen vastakohta bridge-kameroille, jotka sinnittelevät pokkariluokassa erikoispitkän zoomausalueensa turvin, laajakulmasta 1000 milliin ja ylikin.
Fujifilm X100 VI korvaa neljä vuotta aikaisemmin julkistetun X100 V -version. Siinä on uutuutena mm. kuvanvakaaja, 40 MP kenno ja uusia filmisimulaatioita.
Kamerassa on 40,2 MP APS-C X-Trans BSI- CMOS 5 HR -kenno. Se tuottaa maksimissaan 7728 x 5152 pikselin kokoisia kuvia, jolloin kertolaskulla saadaan teholliseksi resoluutioksi hiukan yli 39,8 MP.
Kennon RGB-kuvailmaisimet on järjestetty normaalista Bayer-menetelmästä poiketen Fujin omalla X-Trans -sijoittelulla, jolloin epäterävyyttä aiheuttava alipäästösuodin on voitu jättää pois ilman pelkoa moiré-ilmiöstä. Uudessa kennossa on aikaisempaa kehittyneempi valonkeräyskyky.
Prosessori on vaihtunut X-Processor 4:stä X-Processor 5:ksi, ja laskentateho samalla kaksinkertaistunut.
Herkkyysalue on tehdassäätöisenä 125-12800 ISO, ja laajennettuna se yltää skaalaan 64-51200 ISO. Standardiherkkyys on ISO 125, jolloin sävyalueen dynamiikka on maksimissaan ja kohina minimissään. Puskurimuistin kapasiteetti on nostettu kaksinkertaiseksi.
X100 VI:n objektiivin polttoväli on lyhyehkö potrettikuvaukseen, mutta kaksi henkilöä samassa kuvassa tarkoitti kuvausetäisyyttä, jossa laajakulmaefekti ei päässyt häiritsemään.
Sarjakuvaus, valotusautomatiikka, Reala ACE -filmisimulaatio.
Kuvauspaikka: Mori Tower, Tokio.
Fujifilm X100 VI, f/4 1/1250 s. ISO 200
JPEG-tallennuksen tilalle voi vaihtaa HEIF-standardin mukaisen tallennuksen. Se pakkautuu jopa 30% pienemmäksi kuin JPEG, mutta sävyportaita saadaan nelinkertaisesti. Yhdistettynä Fujifilmin filmisimulaatioon se lisää mahdollisuuksia tuottaa kuvia suoraan kamerasta.
Lyhyin sähköinen suljinaika on lyhentynyt 1/32000 sekunnista 1/180000 sekuntiin. Jos kamerasta valitaan valotusajan käsisäätö, on pisin suljinaika 15 minuuttia.
Keskussulkimen ansiosta on lyhyin salamatäsmäysaika 1/4000 s. Tämän ansiosta voi salaman täytevalo-ominaisuutta käyttää vaikka kirkkaassa auringonpaisteessa. Nopeassa sarjakuvauksessa ei kameran omaa salamaa voi käyttää, eikä sähköisen sulkimen kanssa.
Fujin 5-akselisen kuvanvakaajan tehoksi ilmoitetaan maksimissaan 6 EV. Optista etsintä käytettäessä sen teho on 5,5 EV. Videokuvausta varten on olemassa myös sähköinen kuvanvakaaja.
Sarjakuvauksen nopeutta on tehostettu, se yltää nyt 11 valotukseen /s. mekaanisella sulkimella ja 20 valotukseen sähköisellä sulkimella.
Ricoh GR IV korvaa GR III -mallin ja tuo mukanaan uuden kennon, tehokkaamman prosessorin sekä kehittyneemmän kuvanvakaimen. Kamerassa käytetään noin 25,7 megapikselin APS-C CMOS -kennoa, joka tuottaa enimmillään 6192 × 4128 pikselin kuvia. Teholliseksi resoluutioksi tulee silloin 25,56 MP.
Toisin kuin Fujifilmin X-Trans-rakenne, Ricoh käyttää perinteisempää CMOS-värisuodinrakennetta, mutta hyödyntää kennon taustavalaisua paremman valonkeräyksen saavuttamiseksi. Kamerassa ei ole varsinaista optista alipäästösuodinta, vaan moiré-ilmiötä voidaan hillitä kennovakaimeen perustuvalla AA Filter Simulator -toiminnolla.
Ricohin käyttöliittymä ja käynnistysnopeus ovat aikaisempaa ripeämpiä. Se ei korosta raakaa laskentatehoa samalla tavalla kuin Fujifilm, mutta uusi GR Engine 7 -prosessori mahdollistaa nopeamman automaattitarkennuksen, tehokkaamman kohinanpoiston ja paremman kuvanvakaimen hallinnan.
Herkkyysalue on ISO 100 - 204800, mikä on huomattavasti laajempi kuin Fujifilmissa. Kamera tukee automaattisen ISO-alueen sekä minimisuljinajan säätöä.
Butoh performance -tanssijat Ken Mai & Dobra Iloinen ikuistettuna esiintymislavan suojakankaan edessä, suojassa suoralta auringonvalolta.
Sarjakuvaus, valotusautomatiikka, kuvanvakaaja. Kuva on suoraan kameran tallentama JPEG-valotus, eikä sitä tarvinnut editoida kuvankäsittelyssä.
Kuvauspaikka: Roihuvuoren kirsikkapuiston Hanami-juhla, Helsinki
Ricoh GR IV, f/3,5 1/500 s. ISO 200
Kamerassa ei ole tukea HEIF-kuvaformaatille, vaan suoraan kamerasta saatavien kuvien tuottaminen perustuu perinteisen JPEG-formaatin ja kameran omien Image Control -kuvaprofiilien tehokkaaseen yhdistelmään.
Suljinaika-alue on 30 – 14000 sekuntia, kun käytetään mekaanista suljinta. Keskussulkimen rakenteesta johtuen on nopein 1/4000 s. suljinaika käytettävissä vain silloin, kun himmennin on säädetty arvoon f/5,6 tai pienemmäksi. Täydellä f/2,8 aukolla sulkimen suurin nopeus rajoittuu arvoon 1/2500 sekuntia.
Kamerassa on myös elektroninen suljin, kunhan siihen on asennettu helmikuussa 2026 julkaistu v1.11 -laiteohjelmistopäivitys. Silloin päästään jopa 1/16000 sekunnin valotusaikaan, ja vaikka täydellä aukolla.
Ricohin kuvanvakain on nyt 5-akselinen, teholtaan 6 EV. Se toimii myös horisontinkorjauksen ja AA-suodinsimulaation kanssa. Lisäksi kamerassa on ultraäänellä toimiva kennonpuhdistus.
Sarjakuvausnopeus on maksimissaan 4 valotusta/s.
Tarkennus
Fujifilm X100 VI käyttää Fujifilmin uusinta hybriditarkennusjärjestelmää, jossa vaiheentunnistus ja kontrastintunnistus toimivat yhdessä.
Automaattitarkennukselle on uusi kohteentunnistustoiminto, joka hyödyntää syväoppivaa tekoälyä. Se tunnistaa ja seuraa kohteita automaattisesti ja aikaisempaa täsmällisemmin - kasvojen ja silmien lisäksi automatiikka osaa tunnistaa linnut, nelijalkaiset, ja lisäksi liikennevälineitä kuten autot, kaksipyöräiset, lentokoneet ja junat. Aiheentunnistus toimii myös videolle kuvattaessa.
Tarkennuspisteitä on 425 lähes koko kennon alueella.
Ricoh GR IV käyttää niin ikään hybriditarkennusta, jossa yhdistyvät vaihe- ja kontrastitarkennus. Ricoh on parantanut automaattitarkennuksen nopeutta merkittävästi verrattuna GR III -malliin, ja erityisesti single-shot AF toimii aiempaa ripeämmin.
Ricohin suurin erityispiirre ei kuitenkaan ole perinteinen automaattitarkennus vaan Snap Focus. Siinä kuvaaja määrittää ennalta tarkennusetäisyyden - esimerkiksi 1,5 tai 2 metriä - jolloin kamera reagoi lähes viiveettä ilman varsinaista tarkennushakua. Tämä tekee GR IV:stä erittäin kiinnostavan katukuvaajien keskuudessa.
Ricoh johtaa painikkeiden ja vipujen määrässä. Se on kuitenkin joka suunnassa pienempi kuin Fuji, ja painoakin on miltei grammalleen puolet Fujin painosta.
Objektiivit
Fujifilm X100 VI:n yhdysrakenteinen Fujinon Super EBC II -objektiivi on f/2 -valovoimainen ja sen polttoväli on 23 mm. Kinovastaavuutena tämä tarkoittaa 35 milliä.
Optisessa järjestelmässä on 8 elementtiä 6 ryhmässä. Kaksi elementeistä on asfäärisiä. Himmenninaukkoalue on f/2-16, 1/3 aukon portain. Himmentimen lehtiä on yhdeksän.
Suodinkierteen halkaisija on 49 mm.
Objektiivissa on sisäänrakennettu harmaasuodin, jonka säätöalue on 1-4 EV. Sen käyttöaluetta ovat terävyysalueen kaventaminen ja mahdollisuus käyttää pidennettyjä suljinaikoja liike-epäterävyyden hallintaan. Myös videokuvaaja arvostaa, että harmaasuotimen saa vaivatta käyttöön.
Askelmoottori huolehtii sekä automaatti- että käsitarkennuksesta.
Muutaman millin levyinen tarkennusrengas on objektiivin etuosassa. Se on vapaasti pyörivää tyyppiä ja vaikuttaa sähköisesti suoraan tarkennusmoottoriin, ilman mekaanista välitystä. Tarkennusmoottori on lähes äänetön käytössä, eikä häiritse videokuvausta. Tarkentaminen tapahtuu kokonaan objektiivin sisällä, eikä vaikuta ulkomittoihin. Objektiivin etuosa ei kierry tarkennettaessa.
Kiinteäpolttovälisen objektiivin kuvakulman pystyy harjoittelemalla omaksumaan niin hyvin, että kohteen voi rajata valmiiksi ennen kuin kameran nostaa silmälle. Hyvä metodi katukuvaukseen. Kuvanvakaaja ja automaattivalotus käytössä, sarjakuvaus.
Kuvauspaikka: Minato, Tokio.
Fujifilm X100 VI, f/2.8 1/45 s. ISO 200
Lähin tarkennusetäisyys on 10 cm. Kuvaussuhde on tällöin maksimissaan eli 0,25x (1:4).
Himmenninrengas on miltei rungossa kiinni, ja siinä on kaksi karhennettua uloketta joista rengasta voi pyörittää. Himmenninaukkoalue on f/2-16, ja lisäksi renkaassa on automaattista aukonsäätöä tarkoittava A-kirjain. Rengas ei lukkiudu tuohon säätöön.
Kameran mukana ei tule vastavalonsuojaa, mutta sen voi hankkia erikseen. LH-X100:n mukana toimitetaan myös AR-X100 -adapterirengas.
Ricoh GR IV:ssä on kiinteä 18,3 mm objektiivi, jonka kinovastaavuus on 28 mm. Optinen rakenne koostuu seitsemästä elementistä viidessä ryhmässä, joista kolme on asfäärisiä.
Aukkoalue on f/2,8 – 16.
Himmentimen lehtiä on yhdeksän.
Kamerassa on sisäänrakennettu elektroninen harmaasuodin, teholtaan ND4 eli 2 EV.
Suotimen voi valita päälle ja pois, ja lisäksi on automaattitoiminto: kamera kytkee suotimen automaattisesti päälle, jos valoa on liikaa valitulle suljinajalle ja aukolle.
Kamerassa käytetään parannettua, suoravetoista tarkennusmoottoria, joka on integroitu suoraan objektiivin sisään. Yhdessä kennon nopeamman tiedonlukualgoritmin kanssa pystyy tarkennusmoottori siirtämään linssielementit oikealle kohdalle jopa 0,15 sekunnissa.
Snap Focus -ominaisuus ohittaa viiveen kokonaan.
Moottori on suunniteltu erittäin hiljaiseksi. Se ei herätä huomiota katukuvauksessa. Objektiivin ympärillä ei ole mekaanista tarkennusrengasta. Käsitarkennus ohjataan sähköisesti kameran takaosan valintakiekkojen avulla.
Automaattitarkennus on yhtä räväkkä myös videokuvaamisen aikana. Seurauksena voi olla videonpätkä, jossa tarkennusetäisyys hypähtelee sinne tänne pitkin kuva-alaa. Valmistaja suosittelee käsitarkennusta, ja vaihtoehtoisesti Snap Focus -toimintoa yhdessä riittävästi himmenennetyn aukon kanssa, jolloin terävyysalue kattaa näkymän.
Kameran lähin tarkennusetäisyys riippuu käytettävästä kuvaustilasta:
-
normaalitilassa tarkennusetäisyys on 10 cm objektiivin etupinnasta mitattuna. Tarkennusalue ulottuu silloin äärettömään asti
-
makrotilassa on lähin tarkennusetäisyys 6 cm, ja tarkennusalue on rajoitettu välille 6-15 cm.
Normaali- ja makrotilan välillä ei tarvitse kahlata kameran menuvalikkoa. Takaseinän nelisuuntanäppäimen yläosaa painelemalla voi tarkennustilaa vaihtaa.
Makrotilassa saa Ricohilla aitoja lähikuvia, mutta laajakulmaisen polttovälin takia ei pääse tiukkoihin lähikuviin.
Vinkki: Kokeile lähilinssin käyttämistä!
Kuvauspaikka: Vuosaari, Helsinki.
f/2,8 1/400 s. ISO 200
Ricoh on suunnitellut objektiivin ennen kaikkea nopeaan dokumentaariseen kuvaukseen.
28 mm muuttaa kuvaustapaa enemmän kuin speksitaulukko antaa ymmärtää. Kuvakulma on leveämpi, immersiivisempi ja pakottaa kuvaajan menemään lähemmäs kohdetta. Lopputulos tuntuu usein energisemmältä ja dokumentaarisemmalta kuin Fujin hillitympi 35 mm.
Käytännön ero näkyy erityisesti kuvausrytmissä:
-
Fujifilm rohkaisee rauhallisempaan sommitteluun ja “valmiin kuvan” rakentamiseen.
-
Ricoh taas on nopea muistikirjamainen kamera, jolla tilanteet napataan ennen kuin ne katoavat.
Optisesti molemmat ovat erinomaisia, mutta niiden luonne on hyvin erilainen:
-
X100VI:n objektiivi tavoittelee klassista, hieman analogista piirtoa.
-
GR IV:n objektiivi on erittäin terävä, kontrastikas ja lähes kliinisen tarkka.
Tallennusmedia
X100 VI:n SD-korttipaikkoja on yksi. Siihen sopivat SD-, SDHC- ja SDXC-kortit (UHS-I).
Tallennusmediana voi käyttää myös ulkoista kovalevyä micro-HDMI -liitännän kautta.
Kameran laukaisinnastassa on perinteinen mekaanisen lankalaukaisimen liitäntä. Tämän lisäksi varustukseen kuuluvat sähköinen lankalaukaisimen liitäntä, USB-C, Micro-HDMI, mikrofoniliitäntä ja langattomina WiFi sekä Bluetooth. Kuulokeliitäntään voi käyttää USB-C -porttia erikseen hankittavan adapterin kanssa.
Kameraa voi kauko-ohjata fyysisen kaapeliliitännän lisäksi myös älylaitteen kanssa, Fujifilm XApp -ohjelmalla. Sovellus on korvannut vanhan, epävakaana pidetyn Camera Remote -sovelluksen. Voit siirtää valokuvia ja videoita puhelimeen tai tablettiin. Kameran muistikortilla olevia kuvia voi selata älylaitteen näytöltä ennen siirtopäätöstä.
Näet kameran reaaliaikaisen etsiminnäkymän puhelimen ruudulta. Voit muuttaa kuvausasetuksia - kuten suljinaikaa, aukkoa, ISO-arvoa ja valkotasapainoa - ja laukaista kameran etänä.
Ricoh GR IV:ssä on yksi muistikorttipaikka, joka käyttää täyskokoisten SD-korttien sijaan pienempiä, UHS-I -nopeusluokan microSD- microSDHC- ja microSDXC -kortteja.
Erikoisuutena kamerassa on peräti 53 Gt sisäistä muistia. Voit tallentaa sille n. 3500 korkealaatuista JPEG-kuvaa tai lähes 1000 RAW-tiedostoa, täysin ilman muistikorttia.
Kuvien tallennukseen, tiedonsiirtoon ja akun lataukseen on USB-C -liitäntä. Kamera ei tue suoraa videotallennusta ulkoiselle USB-C-kovalevylle. HDMI-liitäntää ei ole, ei myöskään kuuloke- tai mikrofoniliitäntöjä.
Kamera tarjoaa monipuolisen yhteensopivuuden älylaitteiden kanssa GR WORLD -mobiilisovelluksen avulla. Se korvaa vanhemmissa malleissa käytetyn Image Sync -sovelluksen. Kuvia voi selata ja siirtää älylaitteeseen, kameraa voi etäohjata etsinnäkyman avulla, sijaintitiedot voi tallentaa, ja laiteohjelmiston voi ladata suoraan kameraan ilman muistikorttikikkailua.
Akku
Fujifilm X100 VI:n akku on NP-W126S, sama kuin X100 V -mallissa, mutta sen kapasiteetti riittää nyt 450 valotukseen optisen etsimen kanssa ja 310 valotukseen sähköisen etsimen kanssa, kun X100 V -kameran maksimi kuvamäärä on 420 valotusta. Vertailu on tehty CIPA-standardin mukaisissa olosuhteissa, jolloin kameran omaa salamaa laukaistaan joka toisella valotuksella. Tästä syystä voi odottaa, että todellinen akunkesto on paljon parempi.
Fujin jalustakierrettä on siirretty eteenpäin, mutta parempi paikka olisi samalla linjalla objektiivin kanssa, kauempana pohjaluukun saranasta.
Ricoh GR IV -kamerassa käytetään täysin uutta DB-120 -akkua, jonka kapasiteetti on 1800 mAh. Se korvaa edeltävässä GR II -mallissa olleen pienemmän DB-110 -akun.
Akun fyysisesti suuremman koon vuoksi kamera joutuikin siirtymään täysikokoisesta SD-kortista pienempään micro SD -korttipaikkaan. Akku riittää CIPA-testin mukaan noin 250 valotukseen.
Koska Ricohissa ei ole kiinteää salamaa eikä sähköistä näyttöä kuluttamassa virtaa, saavutetaan todellisessa maailmassa ainakin 300-400 valotuksen akunkesto.
Jalustakierre tulee Ricohissakin harmillisen lähelle pohjaluukkua. MicroSD-muistikortti on kynttäkin pienempi, mutta kameran sisäisen muistin ansiosta on kortin hukkaantumisen vaara pienempi.
Fujifilm X100 VI:n filmisimulaatioita on kaikkiaan 20, uutuutena yleiskäyttöön tarkoitettu Reala ACE, joka sijoittuu saturaatio- ja kontrastiominaisuuksiltaan lähelle Proviaa mutta on toistoltaan pehmeäsävyisempi. Tämän ohella on valikoimaan lisätty Nostalgic Neg ja Eterna Bleach Bypass simulaatiot.
Ricoh GR IV -kamerassa väriprofiileja kutsutaan nimellä Image Control. Niitä on yhteensä 14, ja ne jakautuvat väri-, elokuvamaisiin- ja mustavalkovaihtoehtoihin.
Jokaista profiilia voi muokata suoraan kamerassa ja tallentaa omiksi kuvausresepteiksi. Niistä voi hienosäätää mm.
-
värikylläisyyttä, sävyä ja kontrastia
-
terävyyttä ja selkeyttä
-
huippuvalojen ja varjokohtien alueita
-
digitaalista filmiraetta
Lisälaitteet
Vaikka Fujifilm X100 VI on kiinteäobjektiivinen ja siinä on vain yksi polttoväli, ei saatavilla olevien kuvakulmien valikoima tähän lopu.
Objektiivin suodinkierteeseen voi kiinnittää laajakulma- tai telelisäkkeen, joilla muutetaan yhdistelmän polttoväliä ja siten myös kuvakulmaa. WCL-X100 II muuttaa polttoväliä 0,8-kertoimella, jolloin tuloksena on 19 mm objektiivi, jonka kinovastaavuus on 28 mm. TCL-X100 II on valmistajan kirjoissa telelisäke, mutta todellisuudessa sen käyttäminen muuttaa yhdistelmän polttovälin vain 33 mm:ksi, jonka kinovastaavuus on 50 mm eli normaaliobjektiivin polttoväli. Kameran profiili osaa sisäisesti korjata yhdistelmien geometriset vääristymät, vinjetoinnin ja kromaattisen aberraation.
Optinen lisäke tulee suoraan kameran perusobjektiivin jatkeeksi. Laajakulmalisäke pidentää optista yhdistelmää 37 mm ja lisää kameran painoa 150 grammaa.
Objektiivin suodinkierteen saa esiin, kun poistaa suojarenkaan. Erikoista on, että kierre on ulkokehällä ja tarvitsee erikseen hankittavan AR-X100 -adapterirenkaan 49 mm suodattimille. Toinen erikoinen piirre on, että vasta PRF-49 -suodattimen käyttäminen viimeistelee kameran sääsuojauksen.
WCL-X100 II -laajakulmalisäkkeen (laajin näkymä) ja TCL-X100 II -telelisäkkeen (sisempi rajaus) vaikutukset alkuperäiseen 23 mm objektiivin kuvakulmaan (ulompi rajaus).
Ellei optisten lisälaitteiden hankkiminen oikein nappaa, on kamerassa myös digitaalinen telejatke. Sen kinovastaavuudet ovat 50 ja 70 mm eli 1,4x ja 2x. Hintana on madaltunut kuvatiedoston resoluutio. Pikselimitat ovat 50 mm kohdalla 5472 x 3648 ja 70 mm kohdalla 3888 x 2592 , kun alkuperäinen raakatiedosto on kooltaan 7728 x 5152 pikseliä. Digitaalinen rajaus näkyy vain JPEG-kuvissa eikä vaikuta raakatiedoston kokoon eikä mittoihin.
Ricoh GR IV:n objektiivissa ei ole suodinkierrettä, mutta lisävarustein onnistuu suodattimien käyttö.
Virallinen ratkaisu on GA-3 -tyyppinen adapteri. Sen päässä on standardi 49 mm suodinkierre.
Kolmannen osapuolen soviterenkaat lukittuvat objektiivin ympärillä olevaan suojarenkaaseen. Suodattimet voivat pysyä paikoillaan myös silloin, kun kamera sammutetaan ja objektiivi vetäytyy sisään.
Markkinoilla on myös magneetilla kiinnittyviä ratkaisuja.
Kamerassa ei ole yhdysrakenteista salamaa, jotta sen runko saataisiin pidettyä mahdollisimman ohuena. Kameran julkaisun yhteydessä esiteltiin ultrakompakti Ricoh GF-2 -salamalaite. Se painaa vain 19 grammaa, ja on niin litteä että kameran voi laittaa taskuun salama valmiiksi kiinnitettynä.
Ricoh GF-2 salamalaite ei kuluta kameran omaa akkua. Siinä on oma Li-ion -akku, joka ladataan erikseen USB-C -liitännän kautta. Täydellä latauksella saa n. 270 välähdystä.
Myös Ricohilla on optinen lisälaite kameraan kiinnitettäväksi. GW-4 -laajakulmakonvertteri muuttaa 28 mm kuvakulman erittäin laajaksi 21 mm polttoväliksi.
Kamerassa ei ole sähköistä etsinta, joten salamakenkään voi kiinnittää perinteisen optisen etsimen. Suuremmassa Gv-1 -etsimessä on apuviivat 21 mm ja 28 mm rajauksille, kun kompaktimpi GV-2 on optimoitu pelkälle 28 mm näkymälle. Se sisältää myös neliörajaksen merkit. Polttovälitiedot ovat kinovastaavuuksia.
Video-ominaisuudet
Fujifilm X100 VI ja Ricoh GR IV lähestyvät videokuvausta lähes vastakkaisista suunnista. Fujifilm yrittää olla pieni elokuvakamera, Ricoh sallii videon lähinnä sivulauseena still-kuvauksen rinnalla.
Fujifilm rakentaa hallittua estetiikkaa. Ricoh tallentaa hetkiä ennen kuin kuvaaja ehtii ajatella liikaa.
Teknisesti vertailu on yksipuolinen: X100 VI on selvästi kehittyneempi videokamera. Mutta kuvaamisen luonteessa Ricoh muistuttaa, ettei kiinnostava liikkuva kuva synny aina korkeimmasta bittivirrasta tai resoluutiosta. Joskus tärkeintä on, että kamera sattuu olemaan mukana juuri oikealla hetkellä.
Fujifilm X100 VI:n videokuvauksessa pääsee 6,2K/30p -tallennukseen 4:2:2 10-bittisenä tiedostona, 1,23x kennon leveydestä rajatulta alueelta. Se vastaa 43 mm kino-objektiivin kuvakulmaa. 4K/60p -tallennuksella rajaus on 1,14-kertainen ja 4K/30p:llä voi tallentaa koko kennon leveydeltä. HD-tallennuksessa puolestaan voi kuvata hidastettuja video-otoksia aina nelinkertaisella nopeudella. Maksimi tallennusaika 8K- ja 4K-laadulle on 60 minuuttia ja Full HD -tallennuksessa 80 minuuttia.
X100 VI:n videopuolella näkyy Fujifilmin viime vuosien strategia: valmistaja ei enää tee eroa valokuva- ja videokameroiden välille. 6.2K-resoluutio, 10-bittinen väri, F-Log2 ja kennovakaaja kuuluvat ominaisuuslistaan, jota olisi ollut vaikea kuvitella X100-sarjaan vielä muutama sukupolvi sitten. Kamera kykenee teknisesti huomattavasti enempään kuin sen hillitty retroilme antaa ymmärtää.
Videokuvaajalle iso etu on myös Fujin kallistuva näyttö, tehokas IBIS-vakaaja ja filmisimulaatiot, joita moni käyttää suoraan videossa ilman jälkikäsittelyä.
Käytännössä Fujifilm on parhaimmillaan liikkuvassa matkakuvauksessa ja nopeissa dokumentaarisissa tilanteissa. Filmisimulaatiot tuottavat videolle valmiin näköisen sävyn jo suoraan kamerasta. Moni käyttäjä ei tarvitse lainkaan jälkivärimäärittelyä. Erityisesti Classic Chrome- ja Reala Ace -simulaatiot rakentavat kuvaan pehmeää analogista tunnelmaa ilman digitaalisen videon kliinisyyttä.
Fujifilm X100VI on käytännössä täysiverinen hybridikamera. Se tukee:
-
6.2K-videota 30 fps nopeudella
-
4K 60p -tallennusta
-
10-bittistä 4:2:2-väriä
-
F-Log2-profiilia värimäärittelyyn
-
Full HD 240 fps hidastusvideota
Ricoh GR IV ei yritä kilpailla Fujin kaltaisten hybridikameroiden kanssa videokuvausominaisuuksilla, taskukameraluonteensa takia. Kamerassa ei ole lainkaan 6K- tai 4K-videotallennusta. Korkein mahdollinen laatu on Full HD (1920x1080 pikseliä). Full HD laadulla voi tallentaa kuvanopeuksilla 60p, 30p tai 24p. Kamera tallentaa videota koko kennon leveydeltä ilman rajausta. Videon kuvakulma vastaa kameran 28 mm objektiivin kinovastaavuutta.
Video tallennetaan perinteisenä 8-bittisenä tiedostona käyttäen MPEG-4 AVC / H.264 (MOV) -formaattia. Kamerassa ei ole tukea 10-bittiselle tallennukselle tai ammattilaiskoodekeille.
Yhden videoleikkeen maksimipituus on 25 minuuttia tai tiedostokoon mukaan 4 Gt.
Video tuntuu enemmän ominaisuudelta, joka on mukana koska sellainen täytyy nykykamerassa olla. Full HD -tallennus riittää muistiinpanoihin, lyhyisiin dokumentaarisiin katkelmiin ja satunnaiseen arkivideoon.
Silti juuri siinä on Ricohin viehätys. GR IV:n videokuva muistuttaa enemmän muistikirjaa kuin elokuvatuotantoa. Kamera käynnistyy nopeasti, katoaa taskuun ja tallentaa tilanteet huomaamattomasti. Lopputulos ei ole teknisesti näyttävin, mutta joskus se on aidompi. Ricohin filosofia ei tähtää täydellisyyteen vaan läsnäoloon.
Ricoh GR IV on hyvin selvästi ”valokuvaajan kamera”. Video-ominaisuudet ovat minimalistiset:
-
maksimi Full HD 60p
-
ei 4K-tallennusta
-
ei kehittyneitä log-profiileja
-
ei mikrofoniliitäntää
-
ei vloggaamiseen suunnattuja ominaisuuksia
Ricohin vahvuus videossa on lähinnä erittäin pieni koko ja huomaamattomuus. Se toimii spontaanissa dokumentaarisessa kuvauksessa, mutta ei kilpaile Fujin kanssa varsinaisena videokamerana.
Käytännön ero näkyy erityisesti kuvausrytmissä:
-
Fujifilm rohkaisee rauhallisempaan sommitteluun ja “valmiin kuvan” rakentamiseen.
-
Ricoh taas on nopea muistikirjamainen kamera, jolla tilanteet napataan ennen kuin ne katoavat.
Optisesti molemmat ovat erinomaisia, mutta niiden luonne on hyvin erilainen:
-
X100VI:n objektiivi tavoittelee klassista, hieman analogista piirtoa.
-
GR IV:n objektiivi on erittäin terävä, kontrastikas ja lähes kliinisen tarkka.
Pienestä kennosta huolimatta saa taustan sumennettua ilman erikoistemppuja, kun käyttää riittävän isoa himmenninaukkoa.
Kuvan sävyjä on kuvankäsittelyssä varovasti kevennetty kasvojen kohdalta. Täytesalama olisi ajanut saman asian.
Sarjakuvaus, automaattivalotus, kuvanvakaaja.
Kuvauspaikka: Roihuvuoren kirsikkapuiston Hanami-juhla, Helsinki
Ricoh GR IV, f/3,5 1/1600 s. ISO 200
Kameralle on kaksi rinnakkaismallia. Ne jakavat saman fyysisen rungon, akun, 26 MP BSI-kennon ja objektiivin, mutta eroavat toisistaan linssielementtien väliin sijoitetun erikoissuotimen ta kennorakenteen osalta:
-
Ricoh GR IV HDF (High Diffusion Filter) on muuten identtinen perusmallin kanssa, mutta siinä on diffuusiosuodatin ND-suotimen tilalla. Sen voi kytkeä päälle ja pois yhdellä näppäimen painalluksella. Suodin pehmentää kuvan huippuvaloja luoden niiden ympärille elokuvamaisen, analogista filmiä muistuttavan unenomaisen hohteen.
-
Ricoh GR IV Monochrome on puhtaasti mustavalkokuvaukseen tarkoitettu erikoismalli. Kennon päältä on jätetty pois Bayer-matriisi. Koska kenno ei tästä syystä laske värejä, se tallentaa puhtaasti valon määrää. Tämä tekee kuvista homattavasti terävämpiä, ja kohina vaimenee merkittävästi. Kameran suurin ISO-herkkyys nousee perusmallin arvosta 204 800 ISO 409 600 -arvoon. ND-suotimen tilalle on asennettu punasuodin, joka tummentaa sinistä taivasta ja lehtivihreätä, jolloin maisemakuviin tulee kontrastia ja dramatiikkaa. Henkilökuvauksessa punasuodin vaalentaa ihoa ja vaimentaa finnejä ja näppylöitä.
Plussat ja miinukset
Fujifilm X100 VI
Ricoh GR IV
Kuvat ja teksti: Timo Ripatti
Timo Ripatti on valmistunut valokuvaajaksi Lahden Muotoiluinstituutista. Hän on uransa varrella ollut PR- ja mainoskuvaaja, ja tämän jälkeen useat vuodet aikakauslehtikuvaajana. Monille Timo on tullut tutuksi valokuvauskurssien vetäjänä sekä kameroiden ja objektiivien testaajana.
Frame on kuvaajien uusi klubi
Rajalan kanta-asiakasohjelma on inspiroiva paikka kaikille, joilla on intohimo ja kiinnostus visuaaliseen ilmaisuun.
Kanta-asiakkaana saat erityisiä etuja ja tarjouksia, monipuolista inspiroivaa sisältöä ja pysyt ajan tasalla kameratekniikan
ja kuvaustrendien jatkuvasti kehittyvässä maailmassa.
Liittyäksesi jäseneksi kirjaudu ensin asiakastilillesi, tai luo uusi asiakastili.
Pääset hyödyntämään jäsenedut liittymistä seuraavana päivänä.
Juuri rekisteröityneiden asiakkaiden kohdalla Frame -jäseneksi liittymisessä voi esiintyä viivettä.
Liittymällä hyväksyt jäsenehdot ››