Testissä Canon EOS R1
Canon EOS R1 on kamera urheilukuvaajille ja kuvajournalisteille. Sen ominaisuudet riittävät vaativammallekin ammattilaiselle.
Canon EOS R1 on valmistajansa uusin lippulaivamalli. Se on tehty samoihin vaativiin olosuhteisiin kuin viiden vuoden takainen EOS-1D X Mark III. Monet sen uudistuksista on esitelty EOS R3 -kameran ominaisuuksissa, mutta niitä on kehitetty vielä edelleen.
R1 -kameran 24,2 MP pinorakenteinen, taustavalaistu täyden kuvakoon CMOS Dual Pixel -kenno tuottaa 6000x4000 pikselin kokoisia kuvia, mutta niin tekee myös R3. Todellisuudessa ainoastaan kennojen resoluutiot ovat samoja, mutta R1:n lukunopeus on kasvatettu lähes kaksinkertaiseksi.
Tarkennuspikselit kattavat nyt koko kuva-alan, ja ne ovat ristikkäistyyppisiä. Tarkennus on aikaisempaa herkempi yksityiskohdille hämärässä ja olosuhteissa, joissa kontrasti on vähäinen.
Uutta on myös sarjakuvausnopeuden kasvattaminen 30 valotuksesta 40:een, ja vielä niin että etsinkuvaan ei aiheudu tästä välkyntää. Kuvat voi tallentaa 14-bittisinä raakatiedostoina ilman kompromisseja.
Vaikka kamerassa onkin sama Digic X -prosessori kuin R3-mallissa, se on saanut rinnalleen Dicic Accelerator -apuprosessorin. Tuloksena on tehokkaampi tarkennusjärjestelmä, jonka koneälyyn perustuva uusi Action-priority -tila pystyy seuraamaan pääkohteen liikkeitä ja varmistaa, että tärkein kohde kaikkien muiden joukossa pysyy terävänä.
Katseohjaus
R1:ssä on samanlainen, kameran okulaariin yhdistetty katseohjaustoiminto kuin R3:ssa, mutta edelleen kehitettynä.
Sen sähköisen etsimen silmäsuojus on kookkaampi kuin muissa EOS-kameroissa, samaten okulaarin linssipinta on laajempi. Etsimen kuva muodostetaan 9 440 000 kuvapisteen avulla OLED-näytölle, jossa on potentiaalia näyttää etsinkuva jopa kolme kertaa kirkkaampana kuin R3-mallin etsimessä. Etsimen resoluutio myös pysyy koko ajan samana, valitusta sarjakuvausnopeudesta rippumatta.
Katseohjaustarkennus seuraa kuvaajan silmänliikkeitä, se tunnistaa etsinkuvan näytöltä kohdan johon katse kohdistuu, ja kun automaattitarkennus aktivoidaan esim. painettaessa laukaisinnasta puoleen väliin, tuo kohta muuttuu tarkennuskohdaksi ja myös pysyy tarkennettuna vaikka se liikkuisi kuvassa.
Kameran okulaarissa on kaksi riviä infrapunatunnistimia, jotka seuraavat kuvaajan silmänliikkeitä. Ominaisuus palvelee silmälasien käyttäjiä paremmin kuin aikaisemmat versiot.
Tarkennusjärjestelmä
R1-kameran automaattitarkennus pystyy seuraamaan pääkohdetta, ja myös tunnistamaan sen ja erottamaan muista kuva-alalla olevista kohteista. Myös silloin kun se katoaa hetkeksi muiden taakse tai näkyy kuvassa pienenä. Kasvontunnistus löytää kohteensa, vaikka henkilöllä olisi kypärän visiiri tai naamari peittämässä silmät.
Jos silmät ovat näkyvissä, tarkennus lukittuu niihin ilman viiveitä.
Action priority -tila on tarkoitettu jalkapallon, lentopallon ja koripallon pelaajien tunnistamiseen. Se löytää pelaajan joka kuljettaa, lyö tai heittää palloa, ja siirtää aktiivista tarkennuspistetta tapahtumien etenemisen tahdissa. Lista menuvalikosta löytyvistä tuetuista toiminnoista on tästä vieläkin laajempi:
Jalkapallo: potku, pukkaus, lyhyt syöttö, pitkä syöttö, kuljetus, siivous, potkaisu maasta, maalivahdin pelastus, sivurajaheitto, liukutaklaus.
Koripallo: heitto, levypallo, syöttö, kuljetus, vapaaheitto, kiistapallo.
Lentopallo: iskulyönti, heitto, vastaanotto, syöttö.
Automaattitarkennus tunnistaa ihmisten lisäksi aikaisempaa paremmin myös nelijalkaiset ja linnut, sekä liikennevälineet kuten autot ja lentokoneet. Tarkennuksen luvataan toimivan vielä -7,5 EV valaistuksessa.
Automaattitarkennus pysyi suoraan kohti kävelevän tiikerin silmissä, vaikka suojapleksin ja kuvaajan välissä käveli välillä ihmisiä. Valotusautomatiikka, kuvanvakaajat käytössä, 40 valotusta/s. sarjakuvaus käsivaralta.
Canon RF 100-300 mm F2.8L IS USM, 1/320 s, f/2,8 ISO 320
Tarkennusjärjestelmälle voi rekisteröidä tunnistettavia kasvoja. Ne asettuvat etusijalle, kun kamera kohdistetaan vaikkapa ryhmäkuvaa varten. Kasvokuvat voivat olla itse kuvattuja, tai noukittu vaikka nettisivuilta. Henkilöitä voi tallentaa maksimissaan kymmenen, ja tärkeysjärjestystä voi muuttaa tarvittaessa. Ominaisuus on kätevä, kun kuvataan toimeksiannosta henkilöitä, jotka eivät kuulu valokuvaajan tuttavapiiriin. Tilanne voi tulla eteen esimerkiksi hääkutsuilla tai kun kuvataan politiikan vaikuttajia.
Sarjakuvaus ja puskurimuisti
Mekaanisella sulkimella pääsee kuvaamaan aina 12 kuvaa sekunnissa, kun käytetään sähköisesti avautuvaa suljinverhoa. Puskurimuistiin mahtuu silloin yli 1000 JPEG-kuvaa tai RAW-tiedostoa. Sähköisellä sulkimella on maksiminopeus 40 valotusta sekunnissa, jolloin puskurimuistiin mahtuu 500 JPEG-kuvaa tai 230 raakatiedostoa. Puskurin täyttyessä ei tallennus pysähdy kuin seinään, vaan sarjakuvausnopeus vain hidastuu. R3-kameran maksimi sarjakuvausnopeus on 30 valotusta sekunnissa.
Jatkuvaa kuvaa edeltävä tallennus tarkoittaa sitä, että kamera aloittaa sarjakuvauksen heti kun laukaisin painetaan puoleen väliin, ja tästä sarjasta tallentuu muistikortille viimeiset kaksikymmentä valotusta kunnes laukaisin painetaan kokonaan pohjaan ja varsinainen sarjakuvaus alkaa. Nopeimmalla sarjakuvausnopeudella tallentuu näin ollen puolen sekunnin jakso, ja esim. 1 kuva/s. mukautettu nopeus tallentaisi valotuksia 20 sekunnin ajalta.
Kameran sarjakuvausnopeus ei olisi näissä lukemissa, ellei muistikortti pystyisi lukemaan kuvatiedostoja samassa tahdissa puskurimuistilta. Näin ollen on kamerassa paikat kahdelle muistikortille, jotka kumpikin ovat CFexpress-tyyppiä ja enimmäiskapasiteetiltaan 2 Tt. Nopeinkaan SD-kortti ei yllä tällaisiin tallennusnopeuksiin tai tuohon kapasiteettiin.
Raakatiedoston tallennuskoko on tavallisesti 20-35 MB, ja parhaimmalla tallennuslaadulla pakattu JPEG-kuva taas 4-12 MB, riippuen kuvan yksityiskohtien määrästä. Kun kuvataan sekä raakatiedostoja että JPEG-kuvia samanaikaisesti suurimmalla sarjakuvausnopeudella, kertyy tallennettavaa tämän mukaan 960-1880 MB joka ikinen sekunti. Käyttöohjeissa ei turhaan varoiteta, että muistikortti saattaa käytettäessä lämmetä niin paljon että se polttaa sormia.
Video
Kameran maksimiresoluutio videokuvaukselle on 6000 x 3164 pikseliä, siis 6K DCI -tasoa ja 60-24p RAW-tallennuksella.
4K UHD resoluutiolla 3840 x 2160 tuottaa mahdollisuuden nostaa kuvataajuus 120p:ksi, ja 2K DCI edelleen 240p:ksi, mikä tarkoittaa jo kymmenkertaista tallennusta - siis hidastusta - verrattuna vakionopeuteen.
Video-otosten pituus on enimmillään 6 tuntia ilman suuren kuvataajuuden tallennusta. Videoleikkeen maksimipituutta rajoittavat kameran sisäisen lämpötilan nouseminen liian korkeaksi ja akunkesto, josta valmistaja ei anna tarkkoja tietoja.
Yhtenä videon ominaisuutena voi mainita myös mahdollisuuden ottaa JPEG-kuvia samaan aikaan kun kuvataan videoleikettä. Valokuvat tallentuvat eri muistikortille kuin video, ilman että videokuva kärsisi tästä toiminnosta yhtään. Rajoituksia tosin on. Videolaadun pitää olla Full HD -resoluutiossa ja 30p-tallennuksella. Valokuvia voi ottaa sarjakuvauksella, mutta ne tallentuvat 16:9 rajauksella 5616 x 3168 pikselin resoluutioon. Maksimi sarjakuvausnopeus on tällöin 10 valotusta sekunnissa. Lisäksi, toiminto käyttää samaa suljinaikaa sekä videolle että valokuvalle.
Skaalaus ja kohinanvaimennus
R1:ssä on toimintoja, joilla pääsee skaalaamaan kortille jo tallennettua kuvaa. Etukäteenkin voi muuttaa kuvasuhdetta vaikkapa samanlaiseksi kuin videotallennuksessa, tai APS-C -rajaukseen, mutta jännittävin on skaalaus isommaksi. Kohteeksi otetaan silloin yksittäinen JPEG- tai HEIF -kuva, tai niiden sarja, ja annetaan kameran sisäiseen neuraaliverkkoon perustuvan skaalauksen suurentaa kuva 6000 x 4000 pikselistä 12000 x 8000 pikselin kokoon. Toiminto on käytettävissä vain HEIF/JPEG-kuville, ja kamera tallentaa näin saadun n. 96 MP tiedoston uutena HEIF/JPEG-kuvana ilman päällekirjoittamista.
Toinen syväoppimiseen perustuva kameralla tehtävä prosessointi on kohinanvaimennus. Kuvan on oltava silloin RAW-muodossa, ja ainoastaan jo muistikortille tallennettuja kuvia voi käsitellä, joko yksittäin tai eräajona.
Tietokoneen 5120 x 2880 pikselin näytöltä poimitut kuvankaappaukset antavat käsityksen isompaan kokoon skaalaamisen mahdollisuuksista. Prosessointi ei luo uusia yksityiskohtia, mutta lopputulos näyttää terävämmältä, ilman keinotekoisia ääriviivakorostuksia. Kuvasta voi siis tehdä isojakin tulosteita.
Akku ja lataus
Kameran akunkesto on valmistajan ilmoituksen mukaan 1330 kuvaa takanäyttöä käytettäessä ja 700 kuvaa kun käytetään sähköistä etsintä. Luvut perustuvat CIPA-testausmenetelmään ja niitä sopii epäillä. Jos tieto pitäisi oikeasti paikkansa, kameralla voisi kuvata takanäytöllä vain n. 33 sekunnin pituisen sarjan kunnes akku olisi tyhjä. Etsintä käytettäessä akku tyhjenisi jo alle 20 sekunnissa!
Videolle on akunkesto 5 tuntia 1920 x 1080 HD-tallennuksella ja 2,3 tuntia 4K-laadulle.
Kameran mukana toimitetaan LC-E19E -akkulaturi ja Li-ion -akku LP-E19. Sopivaa verkkolaitetta käyttäen voi akun ladata suoraan kamerassa, USB-C -liitännän kautta.
LP-E19 akku on kapasiteetiltaan 2700 mAh ja teholtaan 30 Wh. R3-kamerasta poiketen on tässä kamerassa paikat kahdelle CFexpress-kortille. SD-koon korttipaikasta on luovuttu, ja syystä.
Liitännät
Kameran päädyssä on koko joukko liitäntöjä. Sekä stereokuulokkeille että -mikrofonille on 3,5 mm vakioliitännät, ja niiden lisäksi täyskokoinen HDMI-A ja ammattikäytölle aivan olennainen Ethernet RJ-45 -lähiverkkoliitäntä. Edelleen ovat suojakansien alla USB-C ja salamasynkan X-liitäntä. Kun takanäyttöä kääntää hiukan taaksepäin eikä vain kierrä pystysuunnassa, voi sähköisiä liitäntöjä käyttää esteettömästi.
Langattomasti voi kytkeytyä Wi-Fi -verkkoon Bluetoothin tukemana, ja kamerassa on myös GPS.
Kameran varustekengässä, eureunan suojassa, on rivi sähköisiä kontakteja, kaikkiaan 21 kpl. Sen lisäksi että varustekenkään voi liittää E-TTL II -tyyppisen automaattisalaman, voi sähköisten kontaktien välityksellä tallentaa ääntä neljälle kanavalle ja siirtää videokuvaa ulkoiselle tallentimelle.
Sähköiset liitännät kameran päädyssä on suojattu roiskevedeltä kumisilla suojakansilla.
Älykäs painike
Kameran takaseinässä, heti videokuvauspainikkeen vieressä, on AF-ON -merkinnällä varustettu ”älykäs painike”. Se otettiin ensimmäisenä käyttöön 1S X III -kamerassa ja sittemmin myös R3:ssa. Sen alkuperäinen tehtävä on automaattitarkennuksen aktivointi, siinä tapauksessa että kuvaaja ei halua käyttää tehdassäätöistä laukaisimen etuvetoa tuohon tarkoitukseen.
Painikkeen pinta toimii optisen hiiren tapaisena ohjaimena, jota peukalon pinta aktivoi siirtämään tarkennuspistettä kuva-alalla. Tarkennus lukittuu valittuun kohteeseen yhdellä painalluksella.
R1-kamerassa on tälle painikkeelle vielä lisätoiminto: joko sen etuvedolle tai pohjaan painamiselle on ohjelmoitavissa funktionäppäimen toimintoja. Canonin vinkki on, että lisätoiminnoksi kannattaa valita sarjakuvauksen nopeuttaminen maksimiinsa siksi hetkeksi kun kuvattavassa tilanteessa tapahtuu jotain ratkaisevaa.
Kuten R3-kamerassa, on pystykuvien ottamista varten tuplamäärä erilaisia painikkeita, erityisesti niitä joita tarvitsee kun kameraa ei voi kuvaamisen aikana ottaa pois silmältä.
Kuvaselauspainikkeen alla kameran vasemmassa alakulmassa on optinen liitäntä, jonka käyttötarkoituksesta ei valmistaja ole vielä kertonut.
LCD-näytöltä voi tarkistaa tärkeimmät kameran ja objektiivin säädöt. Siihen saa tarvittaessa taustavalaisun.
Kun kamerasta sammuttaa virran, jää vielä näkyviin kameraan valittu kuvaustapa.
Kuvat ja teksti: Timo Ripatti
Timo Ripatti on valmistunut valokuvaajaksi Lahden Muotoiluinstituutista. Hän on uransa varrella ollut PR- ja mainoskuvaaja, ja tämän jälkeen useat vuodet aikakauslehtikuvaajana. Monille Timo on tullut tutuksi valokuvauskurssien vetäjänä sekä kameroiden ja objektiivien testaajana.