Voi taivas mikä sää

Meteorologi ennustaa tulevan, sääkuvajournalisti näyttää vallitsevan sään.

Tutkimuksen mukaan suomalaisten yleisin puheenaihe on kautta aikojen ollut sää. Ihmekös tuo, sillä meillä on neljä vuodenaikaa sään vaihdellessa alati. Vallitseva sää on myös kaikkia kiinnostava aihe ja helppo tapa aloittaa keskustelu vaikkapa ventovieraan kanssa bussipysäkillä. Sääuutislähetykset kahden merkittävimmän tv-median kanavilla kiinnostavat. Sitä analysoivista meteorologeista on tullut kansansuosikkeja ja jopa mediatähtiä. Maikkarin meteorologi Pekka Pouta on yleisön kestosuosikki ja Ylen meteorologi Matti Huutonen on ollut ehdolla ehdolla paitsi vuoden positiivisimmaksi suomalaiseksi (2021), niin myös vuoden esiintyjäksi Kultainen Venla-gaalassa. Hän on yksi suosituimmista tv-meteorologeistamme.

Meteorologit ovat hyödyntäneet osaamistaan ja sääilmiöiden kansansuosiota kirjoittaen kirjoja aiheesta, kuten Seija Paasosen “Taiteilijoiden taivaat meteorologin silmin” (Maahenki 2018) ja Kerttu Kotakorven tulevaisuuden säätä luotaava teos “Suomen luonto 2100” (Bazar 2021). Eipä ihme, että katsojia kiinnostaa myös sääkuvien seuraaminen, kuvaamiseen osallistuminen ja mahdollisuus saada omia sääkuviaan julki tv-mediassa.

Olen kuvannut säätä työ-, maisema- ja luontokuvausteni ohella osapuilleen vuosikymmenen. Sääkuvien lähettämisen aloitin vuonna 2014 hankittuani ensimmäisen todellisella 41 megapikselin huippukamerallla varustetun kännykän Nokian Lumia 1020:n, joka oli kuin tehty juuri tv-sääkuvauksiin ollen aina mukana. Niinpä kesällä 7.6.2014 otin ensimmäisen tv-uutisiin päätyneen sääkuvani mökillämme Pyhäjärvellä Pohjois Pohjanmaalla. Ikuistamani kuva oli Ylen pääuutislähetyksessä meteorologi Anne Borgström kertoessa tuon kesäpäivän voimakkaista sade-ja ukkoskuuroista. Tumman puhuvassa kuvassa näyttävät sadepilvet olivat parhaimmillaan auringonlaskun valon siivilöityessä kauniina pilvien lomitse. Kuin kirsikkana kakun päälle oli taivaalla kuvan yläreunassa liidellyt isolokki.

Jyväskylän satamassa aamulla -25. MTV Seitsemän Uutiset 3.1.2024. Canon EOS R7 + RF-S 18-150mm.

Useiden onnistumisteni myötä innostuin käyttämään aikaani sääkuviin yhä enemmän. Halusin tuoda sääkuvatarjontaan mukaan paitsi journalistisia, niin myös taiteellisia ulottuvuuksia. Vuosina 2014 - 2017 Lumialla ikuistamiani sääkuvia ilmaantui Ylen sääkuviin ja uutisiin usein joko Pyhäjärveltä Pohjois-Pohjanmaalta, työmatkoiltani Helsingistä tai Jyväskylän kotimme liepeiltä Tuomiojärveltä. Tuon mainion kamerapuhelimeni jouduin kuitenkin jättämään pois käytöstäni sen lakattua toimimasta käyttöjärjestelmän päivitysten loputtua. Vaikka Lumian jälkeenkin tuli hyviä kännykkäkameroita, ei sen tuottaman tasoisia kuvia ole enää saanut uusimmilla laitteillakaan. Niin uskomattoman hieno dynamiikka ja toisto ylipäätään oli tuolloisessa Nokian lippulaivassa. Tein sen lanseerauksen yhteydessä jopa Pop UP- henkilökuvaussession Rajalalle Rautatieaseman kupeessa vilkkaana arkipäivänä ihmisiä satunnaisesti kuvaten. Apuna minulla oli peräti kaksi sihteeriä ohikulkijoita kuvaukseen haalimassa. Spontaanit potrettikuvat ohikulkijoista olivat huikeita ja ihmiset haltioissaan upeista kännykkäpotreteistaan.

Sauvakävelijä Katajanokalla ikuistettuna Nokia Lumia 1020 kännykkäpuhelimella auringon noustessa 27.1.2017 klo 9.23. Taustalla näkyy Suomenlinna lautta, Katajanokanluoto ja Suomenlinnan majakka. Kuva saman päivän Ylen iltauutisissa. Samalta paikalta olen ikuistanut useita näkymiä niin stilleinä kuin videonakin eri vuodenaikoina niiden päädyttyä sääuutisiin, kuten still-kuvan alla Samsungin S23 kännykällä 11.12.2024 ikuistamani videoklippi “Lunta odotellessa”, joka eistettiin MTV Uutisissa.

Talvi on menossa ja kevät tulossa, Tuomiojärvi, Jyväskylä. YLE 2020 Uutiset 26.3.2024.

Canon EOS R7 + RF 200-800mm

Kännykkäkameran “vallankumouksellisuudesta” huolimatta, olen silti miltei poikkeuksetta ikuistanut kaikki still-sääkuvani digijärkkäreillä, nykyisin Canon EOS R7 - tai EOS R6 Mark II - kameroilla. Lyhyet videokuvaukset teen silti yhä kännykkäkameralla, jossa liikkuvan kuvan (Full HD) laatu on tarpeeksi hyvä ja sen voi lähettää oitis tv-median säälähetyksiin. Nopeimmillaan videoklippini on ollut taltioinnista tv:ssä jo alle puolessa tunnissa. Sääkuvajournalismia reaaliajassa siis! Lumia 1020:n seuraajan Huawei Pro 30:n säävideoklippejä kuvasin aina viime vuoteen saakka saaden niitä useita tv-säälähetyksiin. Huawein ja Googlen yhteistyön katkettua siirryin käyttämään Samsung S 23 Ultra -puhelinta. Sen tarjoamista 4K tai 8K resoluutioista tosin ei ole vastaavaa hyötyä tv-median kyetessä toistamaan ainoastaan Full HD-tasoista kuvaa. Menevät isot tiedostokoot hukkaan, koska televisiosta katsottuna Full HD laatu on se minkä silmä kykenee erottamaan.

Kuvaan sääkuvia käytännössä kaikkialla missä kulloinkin työkeikoilla tai muutoin liikun autoa ajaessani etelästä pohjoiseen, itään tai länteen. Kaiken kaikkiaan sääkuvia olen ikuistanut ja saanut säälähetyksiin jo muutamilta kymmeniltä eri paikkakunnilla. Eräs kuvajournalistikollegani totesikin kerran tietävänsä tv-sääkuvien perusteella aina missäpäin Suomea milloinkin liikun. Osuvasti sanottu! Onpa myös junalla matkatessani Jyväskylästä Tampereelle taltioimani säävideokin päätynyt tv-uutisten säälähetykseen kauniine keskisuomalaisine järvimaisemineen junan äänineen ja siltapalkkeineen. Siitä vaan kännykkäkamera kiinni junan ikkunaan ja videoimaan! Onnistunut sääkuvaus perustuukin paljolti siihen, että olet oikeassa paikassa oikeaan aikaan saadaksesi juuri sen hetkisen sään kuvan taltioitua. Sääkuvia ei voikaan mennä ottamaan varta vasten, vaan maisemat sääilmiöineen ikäänkuin tulevat luoksesi, jos ovat tullakseen.

Sääkuvien käytön taustoitukseksi olin aikoinaan yhteydessä kahden suurimman tv-mediayhtiön meteorologeihin YLE:n Matti Huutoseen ja MTV:n Liisa Rintaniemeen. Parhaimmillaan sääkuvat tukevat heidän uutisointiaan antaen lähetyksiin visuaalista ilmettä. Säätoimituksen tarkoitus ei ole saada mahdollimman monen eri kuvaajan kuvia esille, vaan tarpeeksi laadukkaita vallitsevan sään uutisointia palvelevia kuvia. Kuvien onnistuminen ei ole kalustosta kiinni, vaan kyvystä nähdä erilaiset sääilmiöt ja sommitella kuva oikein. Pahitteeksi ei myöskään ole mikäli kuvaan saa myös taiteellista vaikutelmaa. Kuten edesmennyt luontokuvaaja Hannu Hautala totesi kuvistani aikoinaan: “Juha, kuvissasi on aina paljon muuta ku pelekkä sää, ne on niinku taireteoksia konsanahan.” Olin tietysti mestarin kohteliaisuudesta otettu. Tv-sääkuviani usein seuratessa Hautala piti harvinaisesta otoksestani, jossa samalla keväthangella ovat sovussa niin isokuovit kuin töyhtöhyypätkin. Matkalla mökillemme 14.4.2022 pellolta Nelostien varrelta Pyhäjärvellä ikuistamani kuva näytettiin MTV Uutisten sääosuudessa. Alemmassa kuvassa sinivuokkoja Helsingissä 10.4.2024. Kuvan valitsi Ylen meteorologi Matti Huutonen illan säälähetykseensä.

MTV:llä sääkuva selittää, kuvittaa ja elävöittää

Liisa Rintaniemi on työskennellyt meteorologina MTV Uutisissa vuodesta 2003. Kysymykseen miksi hänestä tuli meteorologi Rintaniemi vastasi: “Olen aina ollut kiinnostunut luonnontieteistä ja lähdin opiskelemaan meteorologiaa, koska siinä oli fysiikan ala, jonka vaikutukset näkyvät konkreettisesti luonnossa ja jokapäiväisessä elämässä. Siis aivan, kuten sääkuvaajan työssäkin.

MTV:lle sääkuvia lähetetään sähköpostiin päivässä valtaisasti. Määrä on jatkuvassa kasvussa. Huomattavasti enemmän katsojat merkitsevät sääkuviaan Instagramissa #mtvsaa, josta niitä saatetaan käyttää lähetyksissä tai jakaa yhtiön somekanavilla. Säälähetyksissä näkyvien kuvien valinta kuuluu meteorologin tehtäviin. MTV:llä on myös oma ja nopeasti toimiva bcaster-lite -linkki, jonka kautta säämateriaalin voi kätevästi lähettää vaikkapa suoraan paikan päältä sääuutistoimitukseen, josta se tulee parhaimmillaan onnistuessaan jo seuraavaan lähetykseen.

Liisa Rintaniemen mukaan sääkuvan suurin merkitys on selittää ja kuvittaa vallitsevaa säätilaa katsojalle ja elävöittää muutoin niin karttapitoista sääennustetta. Se tarjoaa katsojille myös mahdollisuuden osallistua säälähetyksen tekoon ja tuo muuten Etelä-Suomi painotteiseen uutistoimitukseen mukavan ripauksen myös muun Suomen näkymiä. Meteorologeilla on käytössään varsin kattava säähavaintoverkko, sekä ennustemallit sääennusteiden laatimiselle. “Toki ajoittain saamme sääkuvia, joissa on saatu kiinni jokin paikallinen kiinnostava sääilmiö, joka ei näy havainnoissamme, kuten suuret rakeet,” Rintaniemi kertoo.

Rintaniemen mukaan hyvä sääkuva on ajankohtainen ja se liittyy vallitsevaan säätilaan. Toki kuvan on hyvä olla myös laadukas, siinä on väritasapaino ja sommittelu kohdallaan: “Minusta henkilökohtaisesti on mukavaa, jos kuvissa esiintyy ihmishahmo. Tosin henkilö ei saa olla kuvasta tunnistettavissa ja jos on, kohteelta on oltava lupa kuvan julkaisemiseen. Lisäksi, jos kuva on valmiiksi rajattu TV-ruutuun sopivaan 16:9 -kuvasuhteeseen, se edesauttaa kuvan päätymisen julkaistavaksi säälähetyksissämme.

Kuvien valinta MTV:llä riippuu paljon vuorossa olevasta meteorologista. “Yritämme näyttää mahdollisimman paljon eri kuvaajien tuotoksia, mutta tietyt vakioavustajamme sinun ohellasi näkyvät ruudussa jopa päivittäin,” kertoo Rintamäki ja jatkaa: “TV-uutisten sääkuvassa on syytä olla hyvät värit ja jokin kiinnostava kohde, katseenvangitsija. Ajankohtaisuus on silti merkittävin kriteeri. Kuvan ei tarvitse olla ammattilaistasoa, jos se kuitenkin liittyy vallitsevaan säähän. Trombista otettu suttuinenkin kännykkäräpsy päätyy varmasti ruutuun ja toisaalta vaikkapa myrskypäivänä toivomme saavamme kuvia mahdollisista myrskytuhoista.

Ennennäkemätön kevättulva Kuusaankoskessa Laukaassa 15.5.2024. Kuva näytettiin Ylen aamulähetyksessä ja sen rinnakkaisotos MTV Viiden jälkeen lähetyksessä.

Juhannuspäivän järvimaisemaa Pyhäjärvellä Pohjois Pohjanmaalla 24.6.2024. Kuva näytettiin MTV Uutisissa ja vielä seuraavan aamun MTV Huomenta Suomi lähetyksessä.

Ylelle lähetetään vuosittain kymmeniä tuhansia sääkuvia

Matti Huutonen työskenteli aluksi Ilmatieteen Laitoksella. Hän on ollut Ylellä meteorologina vuodesta 2004 lähtien. Alasta Huutonen kiinnostui aikoinaan armeija-aikana Niinisalon silloisessa tiedustelu- ja sääkoulussa, jonka jälkeen hän päätti hakea opiskelemaan meteorologiaa Helsingin yliopistoon.

Ylelle sääkuvia tulee vuosittain erittäin paljon. Ihan tarkkaa lukumäärää Huutonen ei osaa sanoa, mutta vuositasolla määrä on peräti 100 000 kuvan paikkeilla! Huutosen mukaan päivittäin tulevien kuvien määrä vaihtelee. Kesällä ja niissä tilanteissa, jolloin säässä tapahtuu jotain erityistä kuvia tulee runsaasti. Marraskuisena harmaana päivänä kuvia taas tulee vastaavasti vähemmän.

Pääosan Ylen sääkuvista lähetyksiin valitsee Yle Uutisten kuvatoimittaja tai graafikko. Itse sääosioissa ja sääkarttojen yhteydessä näytettävät sääkuvat valitsee meteorologi aina itse. “Kuvien suuren määrän vuoksi, niistä vain murto-osa päätyy lähetykseen, toki pyrimme näyttämään kuvia myös mm. sosiaalisen median kanavillamme ja sen lisäksi kuvista koostetaan kuvagalleria Ylen sääsivuille, valistaa Huutonen.

Huutosen mukaan sääkuvat ovat merkittävä lisä ja tuovat lisäarvoa säälähetyksiin sekä koko uutispakettiin. “Niiden avulla voi parhaimmillaan hyvin visualisoida säätä ja sääilmiöitä. Esimerkiksi kesäiset voimakkaat ukkoset eri puolilla maata tuovat meille ryppään valtavan hienoja ukkospilvikuvia, joita pystymme hyödyntämään lähetyksissä sekä muilla alustoille,” valistaa Huutonen.

Kysymykseeni, Millainen on hyvä sääkuva? Huutonen vastasi: “Tähän ei välttämättä aukotonta ja ns. oikeaa vastausta ole. Se riippuu tilanteesta, mutta itse valitsen mielelläni kuvan, joka on kiinni kuluvan päivän säässä ja säätilanteessa, niin että kyseisen kuvan saa hyvin nivottua osaksi säälähetystä, kuvalla on siis hyvä olla joku merkitys tai lisäarvo säähän ja sääennusteeseen.

Teknisenä seikkana sanoisin, että kannattaa suosia vaakasuuntaisia kuvia, mielellään 16:9 -kuvasuhteessa. Meillä lähetyksissä taustanäytöt sanelevat tiettyjä reunaehtoja kuville ja kapeat pystysuuntaiset kuvat ovat vähän vaikeasti sovitettavia niihin. Lisäksi kuvan on syytä olla mahdollisimman tuore.”

Isänpäivän sumuinen maisema Jyväskylän Tuomiojärvellä 10.11.2024. Kuva esitettiin sekä Ylen että MTV:n uutisissa.

Aurinko nousee meren ylle Vaasan Eteläisen Kaupunginselän ylle 1.12.2024. Kuva näytettiin MTV Huomenta Suomi lähetyksessä sekä sen rinnakkaisotos Ylen aamussa.

Kaikilla on mahdollisuus rikastaa mediatalojen sääkuvatarjontaa

Kuten meteorologien vinkeistä kävi ilmi, meillä kaikilla on mahdollisuudet vaikuttaa siihen, millaista sääkuvatarjontaa tv-lähetysten uutistarjonnassa tai mediatalojen somealustoilla tulemme näkemään. Siispä, rohkeasti ylös ulos ja lenkille kamera mukana ja taltioimaan vallitsevaa säätä meteorologien sääennustusten ja -tarinoiden tueksi. Meteorologit ennustavat, millaista säätä on luvassa. Me kuvaajat näytämme, kävikö ennustus toteen ja millainen oikeasti on reaaliajassa vallitseva sää eri puolilla kaunista isänmaatamme.

Katsaus uuteen sääkuvavuoteen

Vuoden 2025 alku on sääkuvausteni osalta jatkunut likipitäen entiseen tapaan, joskin MTV:n julkaistessa säälähetyksissään kuviani selvästi enemmän kuin YLE. Toisaalta Yleisradion ollessa monin tavoin saneerausten ja uudistusten kourissa tämä on näkynyt myös tv-katsojien lähettämien sääkuvien näkymisessä uutislähetyksissä. Meteorologit kuitenkin edelleen valitsevat sääkuvat kunkin sääennustuksensa tueksi ja elävöittämiseksi, sekä graafikot mielihalujensa mukaan, eli niiltä osin tilanne on miltei entisellään kuvien esillepanon vain pudottua olennaisesti entisestä. Liekö resurssipula henkilöstön vähentämisen vuoksi.

Yhtä kaikki katsojien lähettämien sääkuvien merkitys on ollut yhä vain kasvussa sen tarjotessa samalla kuvaajille myös vuorovaikutusta tv-yhtiöiden, meteorologien ja graafikoiden kanssa sen ollessa yhdessä tekemistä parhaimmillaan. Eikä pidä unohtaa tosiasiaa, että katsotuimpien uutisten Top Ten listan kärjessä kaikkien uutisten osalta ovat päivittäin juuri sääuutiset osin myös juuri upeiden sääkuvien ja -videoiden myötä. Tilasto näkyy päivittäin MTV Uutisten lopussa, jossa listataan kaikki päivän suosituimmat uutiset.

Omalta osaltani tuleva kesä tuo tullessaan omien tv-sääkuvieni näyttelyn pienellä keskipohjalaisella paikkakunnalla Ullavassa ja siellä kunnankirjastossa sekä kirkon tapulissa. Tapahtumien Kokkolaan nivoutuva näyttelyni on osa 23.-27.6.2025 järjestettävän Ullavan kuvataiteen ja musiikin viikon monipuolista ohjelmaa, joka tuo kulttuurielämyksiä keskellä kauneinta kesää. TV-sääkuvakurkistuksia näyttelyni huipentuu kirkkokonserttiini, jossa esitän Eino Leinon runoihin tekemiäni sävellyksiä niidenkin osin liittyessä muutamiin tv-sääkuviini.

Vuosikymmenen aikana kuvaamat tv-sääkuvat ovat perustana suunnitteilla olevalle sääkuvausopastuskirjalleni, jonka on tarkoitus ilmestyä ensi vuoden aikana. Kirja tulee olemaan jo kolmas kustantajan kanssa yhteistyössä syntyvä valokuvausaiheinen tietoteokseni.

Kauniiksi lopuksi katsaus vuoden 2025 alkupuolen sääkuviini.

Sakea lumipyry Jyväskylän Haukkalassa 10.3.2025. MTV Huomenta Suomi 3.3.2025.

Osittainen auringonpimennys Jyväskylän Haukkalassa 29.3.2025. MTV Huomenta Suomi 29.3.2025.

Kevään ensimmäinen telkkähavainto Tuomiojärven sulassa Jyväskylässä 1.4.2025. MTV Huomena Suomi 2.4.2025.

Sinivuokkoja Naissaaressa Jyväskylässä 3.4.2025. MTV Kymmenen Uutiset 4.4.2025.

Näsiä kukkii metsän siimeksessä 13.4.2025. Ylen Aamu 14.4.2025

Pääsiäisviikon keväinen näkymä Vaajakoskelta Jyväskylässä. MTV Huomenta Suomi 16.4.2025.

Pakkasaamun täysikuun vuorikiipeilijät Laajavuoressa Jyväskylässä 12.1.2025. MTV Uutiset 13.1.2025 ja rinnakkaisotos kuumaisemasta YLE Uutiset 12.1.2025.

Täysikuu Laajavuoren yllä Jyväskylässä illan sinisessä hetkessä 14.1.2025. MTV Huomenta Suomi 15.1.2025.

Auringonlasku Ullavan kirkolla 18.2.2025. MTV Uutiset 19.2.2025.

Kipakka pakkanen Toholammilla 19.2.2025. MTV Huomenta Suomi 21.2.2025.

Talviloman viettoa Tuomiojärvellä Jyväskylässä 27.2.2025. YLE Uutiset 27.2.2025.

Jäitä Lauttasaaren rannassa 5.3.2025. YLE Uutiset 5.3.2025.