Testissä Canon RF 100-300mm F2.8 IS USM
Canon RF 100-300mm F2.8 L IS USM on valovoimainen telezoom, jonka ominaisuudet ovat parhaimmillaan kun kuvataan nopeita tilanteita vähäisessä valaistuksessa.
Se on suunniteltu Canonin peilittömiin täyden kuvakoon kameroihin.
Objektiivi painaa 2650 grammaa, ja on kuljetusasennossaan 323 mm pituinen.
Optinen rakenne koostuu 23 elementistä 18 ryhmässä.
Heti etulinssin takana on fluoriittielementti, ja seuraavana UD (Ultra-low Dispersion) lasielementti.
Niitä on yhteensä neljä, korjaamassa kromaattista aberraatiota.
Järjestelmässä on lisäksi yksi painevalumenetelmällä lasista valettu (GMo) asfäärinen elementti. Sisäisissä linssipinnoissa on käytetty SSC (Super Spectra Coating) ja ASC (Air Sphere Coating) -päällysteitä torjumassa sisäisiä heijastuksia ja haamukuvia. Lisäksi on etulinssin pinta päällystetty fluoriinilla, joka torjuu tahroja ja pisaroita.
Objektiivi on sääsuojattu.
Fluoriittielementti | UD-elementit | asfäärinen GMo-elementti
Katkoviivalla merkityt linssipinnat on päällystetty ASC-pinnoitteella
Sekä automaatti- että käsitarkennusta varten on käytössä kaksi nano-USM -lineaarimoottoria. Kuvanvakaajan teho on tehtaan ilmoituksen mukaan 5,5 EV, ja yhdessä kameran kanssa aina 6 EV. Himmentimen lehtiä on 9, ja ne on pyöristetty. Suodinkierre on 112 mm. Objektiivin mukana toimitetaan vastavalonsuoja, tyyppiä ET-124, ja tukeva kuljetuslaukku. Suositushinta on 12735 euroa. Objektiiville on kahden vuoden takuu.
Havaintoja
Objektiivin kumipäällysteinen tarkennusrengas kiertyy kevyesti. Se ei ole mekaanisesti kytköksissä tarkennusmoottoreihin, vaan kiertyy vapaasti, ilman rajoittimia. Tästä syystä ei renkaalle ole etäisyys- , eikä terävyysalueasteikkoa.100 millin polttovälillä tarvitaan 60 asteen kiertomatka lähimmästä tarkennusetäisyydestä äärettömiin. 300 mm kohdalla kierto on 460 astetta ja n. 200 astetta jos rengasta kierretään nopeasti.
Objektiivi tarkentuu 180 senttiin kaikilla sen polttoväleillä.
100 mm polttovälillä on kuva-ala lähimmällä tarkennusetäisyydellä 43x65 cm, kuvaussuhteella 0,06x (1:16,7). 300 mm asennossa tulee kuvautumissuhteeksi 0,16x (1:6,25), jolloin kuva-alan kooksi tulee 14x22 cm.
Isompaan kuvautumissuhteeseen pääsee, kun käyttää
loittoputkea
lähilinssiä
telejatketta
Kiinnitys runkoon on tukevaa terästä ja varustettu kumisella tiivisterenkaalla. RF 2x -telejatke osoittautui tärkeäksi lisävälineeksi.
Canon ei valmista RF-sovitteelle loittorenkaita, mutta niitä voi hankkia muilta valmistajilta. Kannattaa varmistaa, että loitossa on sähköiset kontaktit, jotka oikeasti kytkeytyvät sekä kameraan että objektiiviin. Vain siten voi varmistaa, että kuvanvakaaja, tarkennus ja korjausprofiilit toimivat oikein. Loittorengas vaimentaa objektiivin valovoimaa.
Lähilinssi kiinnittyy suodinkierteeseen, ja sen avulla voi diopterivoimakkuudesta riippuen päästä melko lähelle tai hyvin lähelle. Se ei vähennä objektiivin valovoimaa.
Telejatke pidentää objektiivin polttoväliä, mutta lähin tarkennusetäisyys pysyy samana. Kohde näyttää suuremmalta – ja valovoima vähenee. Esim. RF 2x telejatke vaikuttaa kahden aukkoarvon verran, jolloin f/2,8 objektiivista tulee f/5,6-valovoimainen ja sen uudeksi polttovälialueeksi 200-600 mm. RF 1.4x -telejatkeella lukemat ovat f/4 ja 140-420 mm.
Objektiivi tukee kaikkia kamerarungon ominaisuuksia. Sinisorsan kuvaus tihkusateessa sujui käsivaralta. Automaattivalotus, silmätarkennus, kuvanvakaajat käytössä, RF 2x -telejatke.
Kuvauspaikka: Roihuvuoren kanava, Helsinki. Canon EOS R1, 1/1800 s, f/6,3 ISO 8000
Tarkennusrenkaan edessä on reilunkokoinen zoomausrengas. Sen etuosassa on levennys, joka tarjoaa hyvän tarttumiskohdan. Kiertomatka polttovälien ääripäiden välillä on 80 astetta.
Aivan objektiivin etuosassa olevan ohjelmoitavan renkaan voi muuttaa himmenninrenkaaksi, mutta sille voi antaa muitakin tehtäviä kuten valotuksen korjaus tai ISO-herkkyyden valinta. Renkaan liike on pykälöity, ja nimenomaan himmenninkäytössä se on asia jota videokuvaaja vähän vierastaa. Pykälöinnin voi poistaa valtuutetussa huollossa.
Objektiivin vasenta sivua koristaa katkaisijoiden rivi. Ne ovat kohopintaisia, mutta upotettu syvennyksiin. Niistä saa otteen vaikka hansikkaat kädessä, ja niiden välimatka varmistaa että oikean katkaisijan löytää muistinvaraisesti, ilman että tarvitsee ottaa kameraa silmältä.
Katkaisijoissa on sen verran kitkaa, että ne eivät ihan vahingossa muuta säätöasentojaan.
Noiden katkaisijoiden lisäksi on objektiivin etuosassa ohjelmoitavat painikkeet, joiden tehdassäätö on automaattitarkennuksen lukitus valitulle etäisyydelle. Ne voidaan ohjelmoida muuhunkin tarkoitukseen, samalla tavalla kuin kameran rungon Fn-painikkeet.
Katkaisijat ylhäältä
Tarkennusetäisyyden esivalinta / Asetus / Palautus
Täysi tarkennusalue / 6m-ääretön
Automaattitarkennus / Käsitarkennus
Kuvanvakaaja päällä / pois
Kuvanvakaajan hienosäätö 1: liikkumattomat kohteet / 2: liikkuvat kohteet / 3: arvaamattomasti liikkuvat kohteet
Objektiivi on sääsuojattu. On aihettakin, koska useimmat ulkoilmatapahtumat järjestetään suunnitellun aikataulun mukaan, satoi tai paistoi. Sääsuojaus pitää pisarat objektiivin ulkopuolella, ja myös pölyn. Tiiviyttä edesauttaa, kun tarkentaminen ja zoomaus tapahtuvat kokonaan objektiiviputken sisällä, ilman että sen ulkomitat muuttuvat.
Suodinkierteen läpimitta on 112 mm. Tuon kokoiset suodattimet ovat melko kalliita, ja niiden valikoima on suppea. Voisi odottaa, että objektiivissa olisi sen takaosassa suodinkotelo vaikkapa 52 mm kierteelle. Sille ei kuitenkaan olisi sijoituspaikkaa, koska takimmaiset linssielementit ovat juuri kohdalla, lähellä bajonettirengasta.
Vastavalonsuoja on muovia, ja kiinnittyy paikalleen kiristysnupista, ja kuljetusta varten sen saa nurinpäin.
Objektiivin pohjapuolta hallitsee reilunkokoinen kiinnitysjalka. Siinä ei ole Arca-Swiss -tyyppistä uritusta jalustan pikakiinnitystä varten.
Suhteellisen isolla valovoimalla pääsee pehmentämään taustaa, ja pääkohde nousee selkeämpänä esiin. Automaattivalotus, silmätarkennus, kuvanvakaajat käytössä.
Kuvauspaikka: Korkeasaari, Helsinki. Canon EOS R1, 1/160 s, f/2,8 ISO 100
Canon RF 100-300mm F2.8 L IS USM:n zoomauskerroin on hiukan vaatimattomasti 3, mutta polttovälialue kattaa tavallisimmat kuvauskohteet. Objektiiville ei ole kasaan painettavaa kuljetusasentoa, kuten niin monessa zoomissa nykyään on. Se on heti valmis käyttöön. L-sarjan Canon-zoomeissa pysyy valovoima samana koko zoomausalueella, niin tässäkin yksilössä.
Objektiivin lyhyimmät tarkennusetäisyydet osoittautuivat paremmiksi kuin valmistaja oli ne ilmoittanut. 100 mm polttovälillä pääsi tarkentamaan 1686 mm etäisyydelle, ja 300 mm kohdalla 1747 milliin.
Objektiivia voi mainiosti käyttää kinokennoisten runkojen lisäksi myös EOS R7- ja EOS R10 -kameroiden kanssa. Niiden APS-C -formaatin kennot tuottavat objektiiville 160-480 mm kinovastaavuuden – valovoimasta tinkimättä. Polttovälin näennäinen pidentyminen ja todellinen kuvakulman kaventuminen antavat kaivattua ulottuvuutta yksityiskohtien kuvaamiseen..
Objektiivin parhaat resoluutioarvot saatiin testitauluvalotusten perusteella aukoilla 2,8-11, kaikilla mitatuilla polttoväleillä.Ne ylittivät vaikeuksitta Canon EOS R1 -kameran 24 MP kennon teoreettisen maksimiresoluution. Objektiivin suorituskyky riittäisi vielä R5 -kameran 45 MP tarkkuudelle. Useissa zoom-objektiiveissa huononee resoluutio kun polttoväliä pidennetään, kun nyt testattu ei osoittanut tuosta minkäänlaista merkkiä.
Geometrinen virhe oli lyhyimmillä polttoväleillä tynnyrivääristymä-tyyppistä ja sitä voimakkaampaa, mitä lyhyemmästä polttovälistä oli kysymys. Se korjautui näkymättömiin 140 mm polttovälillä, ja tästä eteenpäin oli virhe tyynyvääristymä-tyyppistä. Nuo virheet korjautuvat kokonaan näkymättömiin jo kuvatessa, jos on aktivoinut kameran korjausprofiilitoiminnon. Yleensä se onkin tehdassäätöisesti päällä jo silloin kun kameran ottaa käyttöön ensimmäistä kertaa.
Kromaattinen aberraatio, objektiivivirhe joka saa ääriviivat punertamaan tai vihertämään lähellä kuvan reunoja, loisti poissaolollaan. Tulos muistutti kiinteäpolttovälisten objektiivien toistokykyä. Myös vinjetoinnin pystyi häivyttämään jälkikäteen omien mieltymysten mukaisesti, mikä onkin parempi metodi kuin railakkaan perusteellinen automaattinen korjaus.
Objektiivissa on kiinteäpolttovälisen kuvanlaatu, ja zoomin käyttömukavuus. Automaattivalotus, silmätarkennus, kuvanvakaajat käytössä.
Kuvauspaikka: Korkeasaari, Helsinki. Canon EOS R1, 1/1800 s. f/6,3 ISO 8000
Kuvat ja teksti: Timo Ripatti
Timo Ripatti on valmistunut valokuvaajaksi Lahden Muotoiluinstituutista. Hän on uransa varrella ollut PR- ja mainoskuvaaja, ja tämän jälkeen useat vuodet aikakauslehtikuvaajana. Monille Timo on tullut tutuksi valokuvauskurssien vetäjänä sekä kameroiden ja objektiivien testaajana.